Pohdiskelua/2 (eli ei kuvia tällä kertaa/3)

Suomen suurimman jalkapallokeskustelupalstan, FutisForum2:n, keskusteluissa on viime päivinä puhuttu kakkos- ja kolmosjoukkueiden nimistä Suomen Cup –keskustelussa. Toiset pitävät loogisena sitä, että seuran muut joukkueet on vain numeroitu (esim. HIFK/2, HIFK/3 jne.). Sitten on niitä henkilöitä, jotka kannattavat vähän mielikuvituksellisuutta joukkueiden nimeämisessä. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään.

Se on hyvä asia, että aina ei olla perustamassa kaveriporukalle uutta seuraa. On hienoa, jos pystyy jatkamaan rakastamassaan seurassaan, vaikka halut tai rahkeet ei riittäisikään siellä korkeimmilla sarjatasoilla. Ehdottomasti peukut niille seuroille, jotka ovat valmiita tarjoamaan joukkueen niille pelaajille, jotka eivät pääse tai halua siihen seuran ykkösjoukkueeseen.

Aladivareiden sarjataulukoiden katsominen on kuitenkin tylsää. Saattaa olla tilanne, että suurin osa sarjasta on joukkueita tyyliin ’Joukkue/2’, ’Tiimi/2’, ’JePS/3’, ’FC Öö/4’… Minusta tuo on mielikuvituksen puutetta. Vaikka joukkueet ovatkin seuran kakkos-, kolmos- tai nelosjoukkueita, niin ei sen tarvitsisi nimessä näkyä.

Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä onnistuneista nimistä. Esimerkiksi Suomen ”suurin ja kaunein” HJK, jonka kakkosjoukkue pelaa Kakkosessa. FC Jokereiden kuoleman myötä syntyi HJK:lle reservijoukkue nimeltä Klubi-04. Värit ovat samat kuin HJK:lla, logo lähes sama ja nimestä jo tunnistaa, että se on osa ”Klubiperhettä”. Mielestäni se on muuten ollut hyvä Palloliiton linjaus, että seurojen kakkosjoukkueet eivät saa Palloliiton alaisissa sarjoissa (Ykkönen, Kakkonen) pelata ’seura/2’-nimellä. Tästä syystä Kolmosesta noussut FC Viikingit/2 joutui vaihtamaan täksi kaudeksi nimekseen FC Viikkarit.

Muitakin loistavia esimerkkejä löytyy historiasta. Tykkäsin aina perkeleesti nimestä Kelohonka, joka oli yksi Honka-perheen jäsen. Sääli, että Kelohonkaa ei enää ole. Tilalle tuli tylsä Honka/2, josta tuli Pallohonka joukkueen noustuaan Kakkoseen. Jopa KooTeePee ja FC Jokrut olivat hyviä esimerkkejä, vaikka niminä olivatkin typeriä. Ne kuitenkin tunnisti nimestään osaksi jotain toista seuraa.

Ja entä tilanteet, jos vaikka seuran nelosjoukkue nousee Kutosesta Vitoseen, kun samalla kaudella seuran kolmosjoukkue putoaa Kutoseen? Pysyykö Joukkue/4:n nimenä Joukkue/4 vai tuleeko siitä Joukkue/3 mentyään hierarkiassa ohi vanhan Joukkue/3:n?

t: Vanha PeKa/2:n pelaaja

Espoo, Blues ja BRÄNDI

90-luvulla keksittiin, että suomalaisilla urheiluseuroilla ei ole BRÄNDIÄ. Seurat alkoivat hakemaan uutta identiteettiä ja BRÄNDÄÄMÄÄN oma tuote – seura. Varsinkin jääkiekossa tämä on ollut hyvin näkyvää, kun lähes kaikki seurat vaihtoivat mm. logoa. Vaikutteet tulivat tietysti Amerikasta – mistäs muualtakaan? Se tarkoitti sitä, että perinteiset logot hylättiin ja tilalle joku elukka, mikä ei kerro seurasta tai sen historiasta yhtään mitään. Näitä eläinlogoja käsittelen jossain vaiheessa myöhemmin. Sen lupaan, mutta nyt ei vielä ole sen aika.

Tämä blogikirjoitus käsittelee yhtä SM-Liiga-seuraa. Siis tarkoitan LIIGAA (kiitos Vesalainen), enkä SM-Liigaa. Puhun Espoon Bluesista,  joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Kiekko-Espoo.

Kiekko-Espoon logo

 

Kiekko-Espoo syntyi vuonna 1984, kun espoolaiset kiekkoseurat päättivät yhdistyä yhdeksi voimakkaaksi seuraksi. Kiekko-Espoohan oli ihan sympaattinen. Nimi ei mikään erikoinen ole, mutta minun mielestäni se on yksinkertaisuudessaan mahtava. Nimestä ilmenee kaikki oleellinen. Se on Espoosta. Se on lätkäjoukkue. KIEKKO-ESPOO. Nerokasta. Ja Kiekko-Espoon logokin oli hyvä. Sinistä, keltaista, kruunu ja hevosenkenkä – tuo mieleen Espoon vaakunan, josta nuo elementit löytyvät.

Sitten tuli 90-luvun loppu, ja Kiekko-Espoo piti BRÄNDÄTÄ uudelleen. Kiekko-Espoosta tuli Espoo Blues. Ei siis Espoon Blues, vaan Espoo Blues (jenkkityyliin). Ilmeisesti Blues viittaa siniseen väriin, eikä esimerkiksi afroamerikkalaiseen musiikkityyliin.

En vaan edelleenkään ymmärrä miksi käytetään kauniin suomen kielen tilalta mieluummin englantia. Kansainvälisten yritysten kohdalla tilanne on toinen, mutta nyt on kyseessä suomalainen urheiluseura.

Blues-nimi luonnollisesti toi seuralle myös uuden logon. Espoon Bleg – kuten toiset sanovat. Minä taas näen, että siinä lukee BIleg. Hajuton ja tylsä logo, joka voisi mennä jostain shampoomerkistä. 

Espoo Blues -logot. Ensimmäinen käytössä 1998-2003. Keskimmäinen 2003-2005. Kolmas vuosina 2005-2009.

Ensimmäinen Blues-logo kerkesi olemaan vain viisi vuotta käytössä (1998-2003), kun piti taas muuttaa logoa. Vanhasta logosta säilyi B, joka sai ympärilleen ympyrän. Helvetin ruma ja hajuton logo se edelleen oli. Menisi ehkä jostain automerkin tunnuksesta. Tämä logo kerkesi kuitenkin olla vain pari vuotta käytössä, kun taas piti vähän uudistaa.

Blues-logo (ver. 3) oli selvä parannus edellisiin. Edelleen oli tuo aikaisemmista logoista tuttu B tallella. B:n ympärille oli lisätty logoon, vaakunamuoto on hyvä, ja kaiken lisäksi jotain vanhaa oli palautettu logoon: Espoon vaakunasta ja Kiekko-Espoon logosta tuttu kruunu. Tämähän on ihan siedettävä logo, mutta sitten..

 Espoo Blues -logo 2009-

.. taas piti uudistaa logoa ja BRÄNDIÄ! Edellinen logo kerkesi olla neljä vuotta käytössä, kunnes otettiin Bluesin historian neljäs logo käyttöön. Nyt muutos oli radikaalimpi, sillä aikaisemmista tuttu B oli poissa. En sen aikaisemman B-kirjaimen fani ole, mutta ainakin itse olin jo jotenkin siihen tottunut. Ei tuo uusi logokaan mikään katastrofi ole, mutta miksi helvetissä pitää sitä logoa muuttaa vähän väliä? Veikkaan, että viiden vuoden päästä tuokaan ei ole enää käytössä.

Espoo Bluesin uudet kotipaidat. Kuva Bluesin sivuilta.

Kiekko-Espoo muuten viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan. Espoo Blues on sen kunniaksi ottanut uudet paidat käyttöön. Pakko sanoa, että on tyylikkäät paidat ja Kiekko-Espootakin muistetaan, sillä olkapäissä on vanha kunnon Kiekko-Espoon logo. Hienoa, että Blues on alkanut muistamaan juuriaan. Ehkä vielä jonakin päivänä Espoo Blues on taas Kiekko-Espoo?